1-luokkalaisten äidinkielen Ateljee

23.11.
Luokan oppilaat ovat innostuneet kirjoittelemaan kirjoja kotona. Ensimmäisiä kirjoja on tuotu koululle luettavaksi. On hienoa seurata pienten kirjailijoiden ja kuvittajien riemua omista kirjoistaan.

Kolme vapaa-ajalla valmistunutta kirjaa on tuotu kouluun ihailtavaksi ja ääneen luettavaksi.
Kirjoista paljastuu, että yhteisistä opetustuokioista ja ääneen luetuista kirjoista on tarttunut pienten kirjailijoiden mieleen monenlaisia asioita!

17.11.2016

Ekassa luokassa on luettu ääneen kaksi Lasten- ja nuorten Finlandia-ehdokasta. Ehdokkaita on kuusi, joista kaksi lasten kuvakirjaa. Kuvakirjaehdokkaina ovat Katri Kirkkopellon Piki ja Lena Frölander-Ulfin kirja Minä, Muru ja metsä.

Oppilaat tiesivät, että nämä kirjat kisaavat palkinnosta. Kerroin myös, että oppilaat saavat äänestää suosikkiaan, kun olemme lukeneet molemmat kirjat.

Näiden kirjojen avulla harjoittelimme myös luetun ymmärtämisen keinoa: "Teen itselleni kysymyksiä". Eli ennen kuin luin kirjan oppilaille tutkimme kirjan kantta ja kirjasimme fläppitaululle oppilaiden kysymyksiä. Kysymyksistä ei ollut pulaa vaan oppilailla oli kummankin kirjan kohdalla mielessään paljon kysymyksiä.

Tänään oli sitten äänestyksen aika. Suljetulla lippuäänestyksellä oppilaat äänestivät voittajan. Kun ääniä oli laskettu 18/20 tilanne oli 10 ääntä Pikille ja 8 ääntä Minä, Muru ja metsälle, tasapelin mahdollisuus siis häämötti. Viimeiset äänet menivät kuitenkin Pikille. Päätimme kirjoittaa kirjeen Katri Kirkkopellolle ja kertoa Muijalan koulun 1. luokan mielipiteen. Keräsimme tänään miellekartan muotoon oppilaiden perusteluja sille, miksi kirja oli kiva. Vaikka äänesti toista kirjaa, sai kuitenkin kertoa mitä mukavaa Piki-kirjassa oli. Alla kuva miellekartasta. Huomenna sitten kirjoitamme lasten ajatusten pohjalta ihan oikean kirjeen ja lähetämme sen postissa kirjailijalle. 

10.11.2016

Ekassa luokassa on toteutettu ensimmäinen monialainen oppimiskokonaisuus
Luokanopettaja Katri kirjoittaa:

Monialainen oppimiskokonaisuus ekojen kanssa on ollut todella antoisa.  Keskusaiheena on ollut siili.
Olemme keränneet tietoa miellekarttaan, tutkineet tieto- ja tarinakirjojen eroja, lukeneet molempia kirjoja, kertoneet tikkutarinoita, laatineet kuvakirjaa siilitarinasta, askarrelleet tupsusiilejä ja lehtikasasiilejä, kertoneet tarinaa (isommat oppilaat kirjureina), loruteleet siilistä runoja, laulaneet siililauluja, harjoitelleet tarkkaa kynätyöt siilikuvilla, leikkineet siilihippaa, kuvittaneet sillitarinoita ja katselleet siilidokumentteja ja kuvia. Ihan surettaa jättää siiliaihe : ) Tällainen tapa toimia on todella miellyttävä ja motivoiva. Seuraavaa keskusteemaa jo metsästän...

Ateljee-tunneilla siilijakson aikana keskusteltiin tarinakirjojen ja tietokirjojen eroista. Mietimme mitä samaa kaikissa tarinakirjoissa on ja havaitsimme, että kaikissa tarinoissa on päähenkilö ja sivuhenkilöitä, joku tapahtumapaikka, usein päähenkilöllä on joku ongelma.

Tietokirjan rakennetta tutkimme silmäilemällä tietokirjan sivuja. Ne näyttävät erilaisilta: valokuvia, otsikoita, taulukoita jne.
Oppilaat olivat keränneet miellekarttaan tietoa siilistä perustuen omaan tietoon, siilidokumenttiin, luettuihin kirjoihin.
Nämä tiedot kirjasin korttisuikaileille ja flppitaululle laitoin kirjekuoria. Yhden kirjekuoren päällä luki ulkonäkö, toisessa lisääntyminen, kolmannessa ominaisuudet...
Oppilaat saivat kortin, jossa luki vaikka "Siilillä on 5000-7000 piikkiä" Pohdimme mihin kirjekuoreen kukin tieto kuuluu ja lisäsimme kirjekuoria sen mukaan jos sopivaa kuorta ei löytynyt.
Lopuksi huomasimme, että uuden siilitietokirjan voisi kirjoittaa kirjekuorten sisällön perusteella. Kirjekuoren päällä oleva teksti olisi otsikko ja kirjekuoren sisällöstä saisimme sivulle tekstin. Mukaan vielä aiheeseen sopiva kuva ja näin syntyisi uusi tietokirja!

Taina
















24.10.2016

 

Viime viikolla luin PS-kustannuksen uuden kirjan "Ajattelun taidot ja oppiminen". Kirjan ovat kirjoittaneet Irmeli Halinen, Risto Hotulainen, Eija Kauppinen, Päivi Nilivaara, Asta Raami ja Mari-Pauliina Vainikainen.

 Ajattelun taidot ja oppimaan oppiminen ovat aina kiinnostaneet minua, joten tartuin kirjaan innolla. Kirja täytti odotukseni ja ylitti ne. Suorastaan ahmin tätä kirjaa. Peilasin lukemaani koko ajan tapaani tai ainakin haluuni työskennellä lasten kanssa. Monessa kohdassa tunsin piston sydämessäni, oman puheen paljous ja tehtäväkeskeisyys ottavat niin helposti vallan. Kirja sai taas kerran innostumaan aiheesta ja päätin videoida kahdenkeskisiä tapaamisia oppilaiden kanssa, jotta voisin tarkastella niitä rauhassa.

Ateljee-työtavassa mallintaminen ja lasten ajatukset ovat keskeisellä sijalla suurryhmäopetuksessa ja etenkin kahdenkeskisissä keskusteluissa. Kahdenkeskiset keskustelut mahdollistavat yksiöllisen palautteen annon ja jatkuvan arvioinnin. Näissä keskusteluissa pohditaan yhdessä oppilaan kanssa hänen tavoitettaan ja keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkoituksena on, että oppilas tietää tavoitteensa, osaa kertoa millä keinoin hän sitä tavoittelee ja näyttää keinon käyttöä lukiessaan.  Esimerkiksi oppilaan tavoitteena voi olla "Olen tarkka ja luen oikein". Keinona hänellä saattaa olla "Yhdistän äänteet tavuksi" ja "Mietin sopiiko sanan kirjaimet sanomiini äänteisiin.

Tavoitteena on, että joka on vielä lukutaidon alkutaipaleella, kokeilee äänteiden luettelemista kohdatessaan vaikean tavun. Samoin hän voi ennustaa kontekstin ja kuvan perusteella mistä sanasta saattaisi olla kyse ja tarkastella kirjoitettua sanaa ja sen kirjaimia (esimerkiksi lapsi arvelee, että sana voisi olla "kissa" , kun tekstissä lukee "koira". Alku- ja loppukirjain täsmäävät, mutta "kissa"-sanassa ei ole r-kirjainta, ei siis voi olla kissa.) 

Kirjassa (s. 288) kuvataan hyvää palautetta ja palautteen neljää tasoa:

•   Tehtävän taso

•   Prosessi taso

•   Itsesäätelyn taso

•   Persoonan taso

Tehtävän tason palaute kohdistuu oppimistehtävään. Eli ymmärtäisin, että tällä tasolla opettaja antaa palautetta siitä menikö lukeminen hyvin.

Prosessin tasolla palaute keskittyy prosessiin eli siihen miten oppilas käyttää yhdessä harjoiteltuja keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Prosessiin kohdistuva palaute on kirjan kirjoittajien mukaan pääsääntöisesti hyödyllisempää kuin tehtävästä suoriutumiseen kohdistettu palaute, sillä se auttaa oppilasta tutkimaan omia työskentelytapojaan (s. 289).

Itsesäätelyn tason palautteessa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas havainnoi ja säätelee oppimistaan. Tällaisella palautteella tuetaan erityisesti oppilaan itseluottamusta ja halua ponnistella oppimisensa eteen. (s.290)

Persoonaan kohdistuva palaute, esimerkiksi olitpa taitava tai hyvä oppilas, voi hyvää tarkoittavana myönteisen huomiona johtaa kuitenkin siihen, etä oppilas ajattelee  oppimisen kykyjen olevan staattisia eikä niitä voi parantaa ponnistelulla ja harjoittelulla.(s.290)

Ateljee-toimintamallissa kahdenkeskisten tapaamisten tarkoituksena on antaa palautetta prosessista (Kuinka oppilas tietää tavoitteensa ja osaa käyttää sopivia keinoja) ja itsesäätelystä (esim. Itsenäisen lukemisen sääntötaulun mukaisen toiminnasta: mm. aloitan heti, luen koko ajan). Lisäksi opettaja tarvittaessa mallintaa sopivan keinon käyttämistä oppilaalle ja oppilas harjoittelee sitä yhdessä opettajan kanssa tai yhdessä mietitään  uutta tavoitetta tai keinoa.

Tämä on vain pieni osa kirjan antia. Suosittelen kaikille kirjan lukemista!

11.10.2016

Ateljee-opetuksen keskeinen työmuoto varsinkin alkuopetuksessa on opettajan ja oppilaan kahdenkeskiset tapaamiset. Tapaamisessa kerrataan oppilaan tavoite, mallitetaan tarvittaessa uudestaan strategiaa, jota oppilas harjoittelee itsenäisen lukemisen aikana. Oppilaita, jotka harjoittelevat vasta lukemisen alkeita tavataan lähes päivittäin. Lukutaidon jo saavuttaneita harvemmin. He nauttivat itsenäisen lukemisen aikana omasta kirjastaan.

Tapaamisen aikana voidaan myös jutella oppilaan kanssa siitä, mitä hän on oppinut itsestään lukijana viime aikoina. Tänään olen jututtanut muutamaa oppilasta ja tässä heidän kertomaa:




Tyttö: Osaan jo melkein kaikki kirjaimet ja osaan jo isojakin kirjaimia (tarkoittaa tavuja). Ekapelissä luen tavuja ja sanoja. Aikuisen kanssa on kiva lukea yhdessä helppoja kirjoja (aikuinen lukee valtaosan ja lapsi osaamiaan tavuja). Hyvä lukija aloittaa lukemisen heti ja arvuuttelee mitä kirjassa tapahtuu.




Poika: Minulla menee nuo kirjaimet sekaisin (näyttää kirjaimia n ja l). En osaa vielä lukea koko sivua (näyttää kirjan sivua), mutta osaan lukea monta kohtaa. Pete-kirjat on kivoja, koska Pete on aika hassu.


Poika: No vaikka mitä (ja ISO HYMY minulle). Osaan jo kirjaimia ja sanoja!


Tyttö: Osaan jo kaikki kirjaimet ja olen oppinut, että C sanotaan usein K:ksi. Olen oppinut kirjoittamaan ja lukemaan. Teen kotona kirjaa. Se kertoo Eevestä ja Picachusta.
Mitä olet oppinut siitä mitä hyvä lukija tekee?: Minä peruutan, jos en muista. Katson tavut tarkkaan, enkä jätä yhtään kirjainta väliin. Se voisi sotkea sanan. Olen ylpeä itsestäni, kun osaan lukea ja kirjoittaa.

6.10.2016

Ekapelin pelaaminen sopii hyvin myös Ateljee-toiminnan Itsenäisen lukemisen osioon. Tällä ja ensi viikolla meillä on Ekapelin tehoviikot. Osa oppilaista pelaa Ekapeliä joka päivä sekä koulussa että kotona ja osa oppilaista pelaa viikon ajan koulussa ja kahden viikon ajan koulussa. Käytössämme on kuusi tietokonetta, joten Ateljee-tunnin aikana 12 oppilasta ehtii pelata noin kymmenen minuuttia.

Osa oppilaista lukee itsenäisesti kirjoja ja kirjaavat lukemansa kirjat.

21.9.2016

Jokaisella oppilaalla on oma kirjalaatikko. Kirjalaatikot tai boksit kuten niitä kutsumme ovat kirjahyllyssä ryhmittäin. Oppilaat voidaan lähettää opetustuokiosta vaikka ryhmittäin matkaan.

Kirjaboksissa on oppilaat itse valitsema kirja, luettujen kirjojen kirjaamismoniste, kynä, luovan kirjoittamisen vihko ja joillakin oppilailla laminoitu tavulista. Näin oppilailla on aina tarvittavat välineet mukanaan, kun he siirtyvät vaikka itsenäisen lukemisen tai luovan kirjoittamisen Ateljeehen.

Ainoastaan Matkaopas on oppilaiden repussa tai laatikossa.

15.9.

Luovan kirjoittamisen Ateljeessa tutustuttiin tällä viikolla Luetun ymmärtämisen keinoon nimeltä Mielipiteeseen vaikuttaminen (Kirjailijan tarkoitus). Tehtävä alkoi siten, että oppilaat saivat pareina täydentää alla olevat kuviot ja näin ennustaa mistä tuleva ääneenlukukirja kertoo.

Oppilaat innostuivat tehtävästä ja lähes kaikki parit täydensivät molemmat kuvat. Oppilaiden täydentävät hahmot olivat ihmeolioita, koiria, pupuja, kaloja, dinosauruksia, lintuja jne.

Seuraavaksi luin oppilaille kirjan Amu Krousr Rosenthalin ja  Tom Lichtenheldin kirjan "Duck! Rabbit!" Kirja kertoo illuusiosta: Onko se ankka vai pupu? Riippuu katsojasta. Tämä pieni yksinkertainen tarina saa pienetkin lukijat ottamaan kantaa ja perustelemaan mielipidettään.

 Lopuksi oppilaat saivat liimata hahmon vihkoonsa ja värittää hahmon sen mukaan mikä se heistä on.
Mielipiteeseen vaikuttamiseen tutustutaan vielä ensi viikolla "Kun väriliidut menivät lakkoon" kirjan kautta. Kirjan on kirjoittanut Drew Daywalt. Suosittelen!


9.9.2016

Tänään avasimme neljännen Ateljeen oven. Tämä Ateljee on nimeltään Luova kirjoittaminen.

Laadimme yhdessä tähänkin Ateljeeseen sopivan sääntötaulun. Alla kuva.

Pohjustukseksi olimme keskustelleet lasten kanssa siitä, miksi ihmiset kirjoittavat. Sen jälkeen tutkimme yhdessä valitsemani kirjan kantta ja mietimme miksi kirjoittaja oli tämän kirjan kirjoittanut.  Päädyimme siihen, että kirjoittaja haluaa kertoa meille tarinan. Näin saimme määriteltyä yhden  kirjailijan tarkoituksen: kertoa tarina. Muut ovat kuvaileva (tietoteksti), ohjaava, vaikuttamaan pyrkivä. Kirjailijan tarkoituksen ymmärtäminen auttaa lukijaa ymmärtämään lukemaansa.

Luovan kirjoittamisen ensimmäinen tehtävä oli kertoa tarina. Koska kaikki ekaluokkalaiset eivät osaa vielä itse kirjoittaa, saimme kuudennen luokan oppilaat avuksi. He kirjoittivat ekaluokkalaisen kertoman tarinan oppilaan Luovan kirjoittamisen vihkoon.

 

31.8.2016

Tänään mallitimme Oikeinkirjoittamisen Ateljeen. Oikeinkirjoittamisen Ateljeessa oppilaat harjoittelevat oikeita kirjainmuotoja, sanojen oikeinkrjoittamista ja virkkeiden kirjoittamista.

Laadimme tästä Ateljeesta sääntötaulun yhdessä oppilaiden kanssa ja otimme ateljeen käyttöön 10 askeleen mukaisesti.

Aluksi oppilaat tässä Ateljeessa oppilaat harjoittelevat oikeiden kirjainmuotojen tekemistä työkirjaan. Kirjainmuodon tekeminen on ensi pohjustettu äidinkielen tunnilla.

Kun kaksi Ateljeeta on oppilaiden hallussa, oppilaat saavat valita (ei aina) kumman Ateljeen he tekevät ensin: Itsenäisen lukemisen vai Oikeinkirjoittamisen.

29.8.2016

Henkilökohtaisen tavoitteen asettaminen yhdessä lapsen kanssa

Lapsille on esitelty lukemisen harjoittelun tavoitteet:Tavoittelen sujuvuutta, Avarran sanavarastoa, Luen ymmärtäen ja Olen tarkka ja luen oikein eli TALOn taidot. Nämä neljä tavoitetta ovat lapsille kovin abstrakteja. Sen takia jokaisen tavoitteen saavuttamisen tueksi lukuvuoden aikana mallitetaan useita keinoja. Nyt kaikkiin tavoitteisiin on mallitettu yksi keino. Jos haluaa harjoitella sujuvuutta, yksi keino siihen on lukea pieni pätkä tekstiä useaan kertaan.


Tavoitteet otsikkotasolla ovat siis tuttuja lapsille ja voimme aloittaa lasten haastattelut. Kunkin lapsen kanssa jutellaan kahden kesken. Lapselle sanotaan: Kerro millainen lukija sinä olet. (Mitä jo osaat? Millaisista kirjoista pidät? Missä luet mieluiten? Onko sinulle luettu paljon? Onko sinulla suosikkikirjaa?). Tämän keskustelun ja lukiseulan tulosten perusteella oppilaalle asetetaan yhdessä tavoite. Jos hän itse ehdottaa jotain TALOn taidoista, valitsemme sen tai sitten ehdotamme lapselle sopivaa tavoitetta "Ehdottaisin, että valitaan sinulle Olen tarkka ja luen oikein", koska haluat oppia lukemaan.

 Kuvassa näkyy TALOn taidot ja oppilaiden tavoitteet (Post it -lapuilla nimet)

 Tässä kuvassa näkyy suurryhmäopetuksessa käyttämämme tila.





 19.8.2016

Itsenäisen lukemisen Ateljee ja TALOn taidot

Ensimmäisen koulupäivän aikana paljastin kolmannen tavan lukea kirja (Kerron omin sanoin) ja luimme Morris Lessmore ja tuhansien tarinoiden talon loppuun.

Ehdimme ensimmäisellä viikolla jo käynnistellä ensimmäistä ateljeeta: "Itsenäinen lukeminen".  Hyvän perustan luominen työtavoille auttaa oppilaita onnistumaan.  Jokainen Ateljee pohjustetaan Joan Moserin ja Gail Bousheyn  "10 askelta itsenäisen työskentelyn opettamiseen ja harjoitteluun" askelten mukaisesti. PDF-esityksessä Hundred-sivustolla on kerrottu lisää 10 askeleesta.

Itsenäisen lukemisen hetket pidentyvät hiljalleen. Aloitimme kolmesta minuutista, ajasta, jonka kaikki jaksavat (voi siis olla lyhyempi, jos joku ei jaksa). Kun koulua on nyt käyty puolitoista viikkoa, Itsenäinen lukeminen -ateljee kestää yhdeksän minuuttia. Kestävyyttä on rakennettu pikku hiljaa. Tässä vaiheessa kun oppilaat harjoittelevat itsenäisen lukemista, opettajan rooli on pysyä sivussa ja lukea vaikka omaa kirjaa. Opettaja voi syrjäsilmällä seurata oppilaiden työskentelyä ja keskeyttää lukutuokion, jos joku ei enää jaksa.

Tällä viikolla oppilaille on myös esitetty TALON-taidot seinätaulun (edellisessä merkinnässä). Taulussa on vain sarakkeiden päällä otsikot Tavoittelen sujuvuutta, Avarran sanavarastoa, Luen ymmärtäen ja Olen tarkka ja luen oikein. Jokaiseen sarakkeeseen on myös mallitettu yksi keino. Tavoite "Olen tarkka ja luen oikein" pitää sisällään lukutaidon opettelun ja ensimmäinen keino tämän tavoitteen saavuttamisessa on "Osaan kirjaimet ja niiden äänteet". Luokassamme ei käytetä aapisia, vaan kirjaimet ja niiden äänteet opetellaan tarinan muodossa, Tästä tarinasta tulee oppilaille alkusyksyn ajan lukuläksyä. Oppilaiden lukutaidon mukaan tarinaa on muokattu kolmeen eri vaikeusasteen.

18.8.2016

Teknisen lukutaidon seurannasta

Kun aloitimme Ateljee-tunnit, halusimme myös seurata lasten oppimista. Uuden tavan piti olla ainakin yhtä hyvä kuin aiempi tapamme opettaa luku- ja kirjoitustaitoja alkuopetuksessa. Aiemmin käytimme lukuryhmiä, kahden luokan oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään: lukijat, ei-lukijat, joilla ei ollut lukiseulasta hälytyspisteitä ja ei-lukijat, joilla oli lukivaikeuteen viittaavia vaikeuksia lukiseulasta. Lukuryhmämme toimivat hienosti ja olimme tyytyväisiä tuloksiimme. Vaati siis rohkeutta hypätä pois tutusta tavasta opettaa. Uusi tapa vaikutti kuitenkin niin kiinnostavalta, että halusimme kokeilla. Ensimmäisenä vuotena aloitimme kakkosluokkalaisilla, otimme ekaluokkalaiset mukaan marraskuussa ja sitä seuraavana vuonna rohkenimme aloittaa jo heti elokuusta.

Taitojen kehittymisen seurannassa olemme käyttäneet Lohjalla Kelpo-hankkeen aikana kehitettyä ensimmäisen luokan lukukoetta. Lukukoe koostuu 20 kirjaimesta ja vaikeutuvista tavuista ja sanoista. Lapsi nimeää kirjaimia/äänteitä ja lukee sanoja niin pitkälle kuin hän ehtii määrätyssä ajassa (1 min. 15 sek.). Lukukokeesta on kahdeksan rinnakkaisversiota, ns. Seulaversio, jota käytetään Lohjalla yhdessä sovittuina ajankohtina ja seitsemän rinnakkaisversiota.  Hankkeen aika "normitimme" lukukokeen lohjalaislapsilla. Vertalupohjan luo noin 500 oppilaan tulokset. Seurasimme lasten lukutaidon kehittymistä viitenä eri ajankohtana, elokuussa, marraskuussa, tammikuussa, maaliskuussa ja toukokuussa. Näin saimme kaavion, jossa kahden viivan väliin jää n.60 % lapsista. Taulukon vaaka-akselin muodostavat viikot ja pystyakselin lukukokeen pisteet.

Seuraamme kaikkien lasten teknisen lukutaidon edistymistä viitenä ajankohtana. Jos lapsen osaaminen jää alemman. Viivan alapuolelle eli hänen osaaminen sijoittuu alimpaan 20 prosenttiin, hänen etenemistään seurataan viikoittain. Seurannassa tärkeintä on arvioida valittujen harjoitusten ja opetuksen toimivuutta, EI luokitella lasta. Jos lapsen oppiminen ei edisty toivotulla tavalla, opettajien tulee pohtia valittuja menetelmiä. Lapsille lukukoe esitetään vain yhtenä harjoituksena, viikkolukemisena.

Myös toiselle luokalle on luotu oma seurantamateriaalinsa.

Ensimmäisen luokan Ateljee-vuosi alku

vko 19 (kouluun tutustumispäivä toukokuussa 2016)

Ateljee-tunnit alkoivat jo ennen ensimmäisen lukuvuoden alkua, tutustumispäivänä toukokuussa.

Ensimmäissä yhteisessä Ateljee-tuokiossa kerroin lapsille, että on kolme tapaa lukea kirja. Kaikki osaavat jo ainakin jonkin näistä tavoista. Paljastin tutustumistuokiossa kaksi tapaa ja kolmannen tavan kertoisin, kun koulu alkaa elokuussa.

KOLME TAPAA LUKEA KIRJA

1.    Luen kuvat

2.    Luen tekstin

3.    Kerron omin sanoin  (Tätä tapaa en siis vielä paljastanut)

Kirja, jonka tänä vuonna valitsin luettavaksi, oli Morris Lessmore ja tuhansien tarinoiden talo.

Kirja sopii mainiosti tulevan vuoden pohjustukseen, vuoteen, jossa tarinat ovat keskeinen osa oppimista. Kirjasta enemmän esim. http://hemulinkirjahylly.blogspot.fi/2013/06/william-joyce-morris-lessmore-ja_17.html

Luin lapsille tätä kirjaa noin puoleen väliin kahdella tavalla, ensin luin kuvat ja toisella kerralla luin tekstin.

Kun luin kuvia tai tekstiä mallitin lapsille ajatuksiani ajattelemalla ääneen. Mietimme myös yhdessä kertoivatko kuvat ja teksti saman asian vai kertoiko teksti tai kuva jotain lisää.

Oppituokion toisena tavoitteena oli luoda uskoa, että kaikki osaavat lukea joko tekstiä tai kuvia tai molempia. ja kaikki tavat ovat yhtä arvokkaita! Kuvien lukutaitoa tarvitaan koulussa kaikissa oppiaineissa, matematiikan kaaviot ja taulukot, maantiedon kartat jne. Monilukutaitoa harjoiteltiin siis jo ennen ensimmäistä koulupäivää!

Erään tulevan ekaluokkalaisen äiti kertoi pari päivää tutustumispäivän jälkeen, että yhtenä iltana hän löysi poikansa huoneestaan. Poika istui sängyllä kirja kädessään ja kertoi äidilleen lukevansa - hän osasi lukea kuvia. Usko omaan kykyynsä oppia luo hyvän pohjan tulevalle vuodelle.

Ajattelutapamme vaikuttavat kaikkeen elämässämme. Dr. Carol Dweckin tutkimukset ovat osoittaneet, että ne ihmiset, joilla on kasvun asenne (growth mindset), toipuvat paremmin vastoinkäymisistä ja pysyvät ”koossa” hankalissa elämäntilanteissa, kuin muuttumattomuuden asenteen (fixed mindset) omaavat ihmiset. Kasvun asenteen omaavat jaksavat tehdä pidempään töitä, he ovat sinnikkäitä ja heilä on hyvä itsesäätelykyky ja näin he he oppivat enemmän (oppimisen ilo & uteliaisuus) ja saavat lopulta parempia arvosanoja. (Dweck 2006.) Lisää esim. http://blogs.helsinki.fi/klaakkon/luonteenvahvuudet/dweck/ .

 
15.8.2016
Tervetuloa seuraamaan 1. luokan blogia!

Ensimmäisen luokan blogissa tullaan seuraamaan Ateljee-menetelmää äidinkielen tunneilla, toiminnan aloittamista, eri Ateljeita, tavoitteiden asettamista, oppilaiden osaamisen karttumista, jatkuvaa arviointia ja luetun ymmärtämisen strategioiden opettamista.

Ateljee-tunteja on viisi viikossa, yksi joka päivä. Näillä tunneilla oppilaita ohjaa kaksi opettajaa, luokanopettaja Katri ja erityisopettaja Taina.

Tämän vuoden ensimmäisellä luokalla on 20 iloista ja toimeliasta ekaluokkalaista. Oppilaiden lukutaidossa on suurta hajontaa, kuten on aivan tavallista ekaluokkalaisten kohdalla. Kolmannes lapsista ei vielä lue lainkaan, kolmannes lukee hieman ja kolmannes lukee jo tavuviivatonta tekstiä melko sujuvasti tai sujuvasti.